Satatuotteen toimitusjohtajan Heikki Marvan mielestä yhteiskunnan tuet ovat liian houkuttavia. Nuoret eivät siedä kolmivuorotyötä, eivätkä pysty esimies/alaissuhteeseen. Työharjoittelu keskeytyy, jäädään vain pois työstä syytä ilmoittamatta, yhteiskunnan tuilla kotiin makaamaan.
Pakkausjärjestelmiä valmistavan yhtiön toimitusjohtaja haluaa työntekijöiltä sellaista luonnetta, joka soveltuu suorittavaan työhön. Hänen mukaansa näitä löytyy mopojenrassaajista, joiden koulumenestys on vähemmän loistava, ja maahanmuuttajista. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyö sujuukin, mutta ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kanssa on ongelmia. He eivät ole vielä kypsiä, heitä pitää kouluttaa työpaikalla. Nöyriä insinöörejä ei tahdo saada töihin.
Niinpä toimitusjohtajan mielestä Porin seudulle ei tarvita enää korkeakouluja.Varmaan tämän puheenvuoron jälkeen Marvalla on vielä vaikeampaa saada töihin nöyriä insinöörejä.
Myös Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola puuttui tilaisuudessa kannustinloukkuihin. Hänen mielestään työttömän elämisestä ei pidä tehdä helppoa. Hirvolan viesti on, että leikkaukset ovat välttämättömiä. Valtion velkaantuminen on tolkutonta. Poliitikot saavat päättää niistä, kunhan yritysten TKI (tutkimus, kehitys, investointi) tuista ei leikata.
Verotus, ryöstöä valtiolle?
Porin kaltaisia tilaisuuksia on pidetty eri puolella Suomea. Työnantajat ja yritysjohtajat ovat olleet liikkeellä hyvissä ajoin ennen vaaleja, yrittäjäjärjestöt ovat medioissa julkistaneet tavoitteitaan ja ne ovat olleet erittäin aktiivisia. Tulevalle hallitukselle on esitetty tiukkoja vaatimuksia, miltei uhkauksia. Ellei tuleva hallitus toimi niin kuin ne tahtovat, hyvinvointivaltio kaatuu!
MTV: n huomenta Suomi -ohjelmassa vieraili 7.2. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hän julisti,että Marinin hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite oli saatu aikaan väärillä keinoilla, kun ei ole leikattu mistään. Talousvaikutukset olisivat olleet 0 – miinus 500 miljoonaa euroa. Hän perusteli väitettään VTV:n (Valtion tarkastusviraston) tilastoilla. Työttömille oli lisätty julkisia palveluja ja niitä varten oli pitänyt palkata lisää työntekijöitä. Lisäksi on työllistetty vajaatyöllisiä (vammaisia, kehitysvammaisia), ja se ei ole hänen mielestään oikeaa työllistämistä. Oikeaa työllistämistä tapahtuu vain yksityisissä yrityksissä.
Hän soimasi kovin sanoin julkista sektoria. Se on tehoton, verovarat hukkuvat kaivoon jne.jne.
Pia-Noora Kauppi on julistanut, että kaikenlainen verotus on ryöstöä valtiolle. Pia-Nooran maailmassa vain vahvimmat (ja onnekkaimmat) pärjäävät vailla minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Miten niille lopuille käy, sitä ei kerrota.
Julkinen vs. yksityinen
Elinkeinoelämän johtajat ja oikeistopuolueet ovat vuosikausia parjanneet julkista sektoria tehottomaksi ja byrokraattiseksi ja ammattiliittoja kehityksen jarruksi. Julkinen ja yksityinen on asetettu vastakkain. Sitä on toistettu vähän väliä ja aina vaalien alla puheet kovenevat. Vain yksityinen sektori pystyy järjestämään myös lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti, jos sille vain annettaisiin mahdollisuus.
Yritysjohtajat ovat ottaneet samanlaisen taktiikan kuin on perussuomalaisilla: kun tarpeeksi usein samaa viestiä toistaa, meneehän se sitten perille kovimpaakin päähän. Eikä näillä viesteillä tarvitse olla totuuden kanssa mitään tekemistä.
Julkisen sektorin parjaamisella on ollut seurauksensa. Julkisten alojen vetovoima hupenee. Olemme nähneet hoitajien paon alalta. Hoitajapulan lisäksi nyt puhutaan myös opettajapulasta. Opettajia on irtisanoutunut työuupumuksen ja turhautumisen vuoksi.
Yritysten verohuojennukset
Yritystuet moninkertaistuivat vuonna 2020, ne kyllä kelpasivat ja niitä ihan vaadittiin koronapandemian takia, eivätkä valtion velasta olleet huolissaan oikeistolaiset oppositiopuolueetkaan.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan suoraa yritystukea maksettiin 1 750 miljoonaa euroa vuonna 2020, mikä on 268 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suorasta tuesta 1 278 miljoonaa euroa maksettiin suhdanneheikentymän vuoksi ja 471 miljoonaa tavanomaisina tukina. Yritystuen piirissä oli 63 767 yritystä, joista 57 875 yritystä sai suoraa tukea vuonna 2020.
Yritystuet olivat 1361 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Kalevalanpäivänä Ylen Aamussa Jälkipörssissä keskusteltiin yritystuista. Jotkut ekonomistit ovat väittäneet niiden olevan paitsi hyödyttömia myös haitallisia. Pörssin jäsenet muistelivat, että yritystuet ovat aina olleet vaalien alla keskustelun aiheena ja aina niitä on vaadittu lakkauttamaan.
Kuulemma yritystukien lakkauttaminen on utopiaa, mutta jonkinlaista remonttia järjestelmä tarvitsisi, se kyllä myönnettiin, jotta tuet kohdentuisivat paremmin tarvitsijoille. Pia-Nora Kaupin mielestä järjestelmä pitää ensin räjäyttää ja sitten puhtaalta pöydältä koota uudestaan. Pienin askelin uudistus ei onnistu. Verohuojennuksista hän tokaisi,että on kummallinen ajatus, että kansalaisen nettopalkka olisi valtion saamatta jäänyttä verotuloa ja että yrityksen nettotulos olisi valtion omaisuutta. Hänen mukaansa kaikki verotus on varkautta.
Toivoa on sittenkin?
Elinkeinoelämä, yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ovat julkistaneet tavoitteensa, mitä ne haluavat tulevaan hallitusohjelmaan. Ne koskevat taloutta (ja valtaa), ne ovat samoja, mitä kokoomus ajaa vaaliohjelmassaan. Järjestöjen palkalliset johtajat käyvät ympäri maata puhumassa näistä tavoitteista ja he saavat näkyvyyttä medioissa. Tämä tuo kokoomukselle sekä aineellista että henkistä vaalitukea. Puhutaan sosiaalituista ja kipeistä leikkauksista, mutta ei yksilöidä, mistä leikataan. Vaaditaan verohuojennuksia, mutta samalla varoitellaan, ettei meillä ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan, ellei valtion velkaa saada kuriin.
Jos kokoomus pääsee pääministeripuolueeksi, panokset kovenevat. Esiin nousevat vaatimukset lakko-oikeuden rajoittamisesta, niin kuin Sipilän kautena.
Kansalaiset ovat eri mieltä. Heille julkinen sektori ja sen tuottamat palvelut tuovat turvaa ja näköaloja tulevaisuuteen. Kaksi kuukautta ennen vaaleja julkistetussa gallupissa Marinin viiden puolueen hallitus sai 63 % kannatuksen. Tämä on ennätys lajissaan, ja se luo toivoa.
Tulkkubloggarit
Riitta Markkula ja Marianne Uusaho